LT, audiologi Tytti Willbergin työryhmä vastaanotti kolmivuotisen apurahan, yhteensä 90 000 euroa tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään syöpähoitojen vaikutusta hälykuuloon, kognitioon ja kuuloon liittyvään elämänlaatuun.

 

Tytti Willberg on Tyksin Kuulokeskuksessa työskentelevä korvalääkäri ja audiologi. Hän valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010 ja erikoistui korvatauteihin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Vuonna 2017 hän siirtyi Tyksin Kuulokeskukseen, jossa toimii audiologina, eli diagnosoi ja kuntouttaa kuulovammoja.

 

Huonosti tunnettu hälykuulo

Huono ja heikkenevä kuulo on monelle tuttu ongelma viimeistään ikääntymisen myötä. Myös syöpähoidoilla on valitettavasti usein vaikutuksia kuuloon. Willbergin tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten syöpähoidot vaikuttavat hälyssä kuulemiseen, kognitiivisiin toimintoihin ja elämänlaatuun.

 

– Tein väitöskirjani hälykuulosta ja havahduin siihen, kuinka huonosti hälyssä kuulemisen vaikeuksia tunnistetaan, vaikka ne ovat yleisiä ja vaikuttavat laaja-alaisesti toimintakykyyn. Lievän kuulovian ensimmäinen oire on vaikeus saada selvää puheesta taustahälyssä, mikä usein johtaa ylimääräiseen kuunteluponnisteluun sosiaalisissa tilanteissa ja tekee niistä haastavia. Pahimmillaan tämä johtaa tärkeiden sosiaalisten kontaktien vähenemiseen, selvittää Willberg.

 

Hälyssä kuulemiseen vaikuttaa paitsi kuulo, myös kognitiiviset taidot, koska aivot yrittävät kompensoida alentunutta kuuloa päättelemällä ja arvailemalla huonosti kuultuja sanoja. Vaikka useisiin syöpähoitoihin liittyy riski sekä kuulonalenemaan että kognitiivisten toimintojen, esimerkiksi muistin tai tarkkaavuuden, heikkenemiseen, ei syöpähoitojen vaikutusta hälyssä kuulemiseen ole tutkittu aiemmin.

 

– Tutkimuksemme on monitieteellinen, ja tällä hetkellä tutkimusryhmäämme kuuluu korvalääkäreitä, psykologeja ja syöpälääkäreitä. Jatkossa tulemme tarvitsemaan myös radiologien, fyysikoiden ja tilastotieteilijöiden apua tutkimuspotilaiden aivojen kuvantamislöydösten analysoinnissa. Näin laaja-alaisen aiheen tutkiminen ei olisi mahdollista ilman osaavaa tutkimusryhmää.

 

Kuulovaurioita voidaan ehkäistä

 Kuulovaurioiden kehittymistä syöpähoitojen yhteydessä ei enää haluta hyväksyä.

Syöpähoitojen kehittyessä ja potilaiden ennusteen parantuessa on mahdollista miettiä, miten hoitojen haittavaikutuksia voidaan minimoida.

 

– Kuulovauriota on pidetty pitkään moniin syöpähoitoihin liittyvänä väistämättömänä haittana, mutta markkinoille on vihdoin tullut ensimmäinen lääke, jolla voidaan ehkäistä osaa kuulohaitoista. Useita vastaavia lääkeaineita on kehitteillä, ja myös vanhojen, muiden sairauksien hoitoon käytettyjen lääkeaineiden soveltuvuutta kuulon suojaamiseen tutkitaan. Jotta uusia ja tulevia lääkkeitä voidaan jatkossa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaikkien potilaiden kohdalla, tulee ensin selvittää, minkälaisia haittoja nykyiset hoidot aiheuttavat, ja mitkä menetelmät tunnistavat ne parhaiten.

 

– Kuulon kuntoutustuloksia arvioitaessa toiminnallista kuuloa mittaavat hälykuulotestit ovat olleet käytössä jo vuosia, mutta syöpähoitoja saaneiden potilaiden kuulon seurannassa niitä ei vielä käytetä. Syöpähoitoja saaneiden potilaiden kuuloseuranta perustuu tällä hetkellä vielä kuulokynnysmittauksiin. Ne eivät huomioi riittävän hyvin arjen todellisia kuunteluolosuhteita - suurin osa kommunikaatiostamme tapahtuu taustahälyssä, ja tämän takia lievän kuulovian aiheuttamat haitat voivat jäädä huomaamatta.

 

Tutkimusryhmää kootaan

 Willbergillä ei tyypillisen kliinikkotutkijan tavoin ole työssään tyypillistä työpäivää. Tutkimusta hän tekee kliinisen työn ohessa ja monenlaisia asioita on meneillään.

 

– Tällä hetkellä keräämme tutkimukseemme aineistoa, joten tapaan tutkimukseen osallistuvia potilaita ja vapaaehtoisia kontrolliryhmään kuuluvia tutkittavia tutkimuskäyntien yhteydessä. Tutkimusryhmässämme on kaksi väitöskirjatyöntekijää: kuulotutkimusaineistosta vastaava korvalääkäri Akseli Tommila ja kognitiivisista testeistä vastaava psykologi Iiris Nieminen. Ohjaan heidän työtään ja koordinoin käytännön asioita, kuten tutkimuspotilaiden kontrollikäyntejä yhdessä tutkimushoitajamme Taru Kähkösen kanssa. Kirjoitamme parhaillaan myös ensimmäisiä julkaisuja tutkimusaineistosta. Lisäksi seuraan aktiivisesti, mitä uutta tutkimusta maailmalta julkaistaan aiheeseemme liittyen.

 

Tutkimuspotilaiden rekrytointi alkoi lokakuussa 2024. Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan 200 syöpähoitoa saavaa potilasta ja seurata heitä kolme vuotta hoitojen loppumisesta, eli tutkimus jatkuu todennäköisesti vuoteen 2031 asti.

 

Säätiön tuella rekrytoidaan kuulontutkijoita

Willbergin tutkimusryhmän nyt saamalla rahoituksella on valtava merkitys.

 

– Suurin syy sille, ettei syöpäpotilaiden hälykuuloa ole maailmallakaan tutkittu on kuulotutkimusten huono saatavuus, erityisesti kun mittauksia tarvitaan toistetusti ja seuranta-aika on pitkä. Saamme käyttää tutkimusmittauksiin Turun yliopistollisen sairaalan Kuulokeskuksen laitteistoja ilmaiseksi, mutta tarvitsemme koulutettuja ja kokeneita kuulontutkijoita tekemään mittauksia. Tutkimusrahoitus mahdollistaa kuulontutkijoiden palkkaamisen. Lisäksi sen avulla minun ja muiden tutkijoiden on mahdollista irrottautua kliinisestä työstä ja omistautua tutkimukselle. Tämä takaa sen, että tutkimus etenee aikataulussa ja pystymme ottamaan mukaan mahdollisimman paljon tutkittavia.

 

Tyytyväinen tutkimushankkeen vetäjä Tytti Willberg kertoo, ettei hänestä koskaan pitänyt tulla tutkijaa, mutta tutkimustyö linkittyy nyt luontevasti käytäntöön ja potilaiden tarpeisiin.

 

– Halusin opiskeluaikana ja vielä erikoistumisen alkuvaiheessa käytännön työtä tekeväksi kliinikoksi keskussairaalaan. Kiinnostus ja innostus kuuloon vei kuitenkin mukanaan tutkimuksen maailmaan, enkä ole katunut. Vaikka työskentelen yliopistollisen sairaalan pienellä suppealla erikoisalalla, koen tekeväni hyvin käytännönläheistä työtä ja tapaan potilaita päivittäin. Myös omat tutkimusaiheeni ovat vahvasti kiinni arjessa, sillä perimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten voimme auttaa ihmisiä kuulemaan paremmin heille tärkeissä ja merkityksellisissä tilanteissa.

 

Syöpähoitojen vaikutus hälykuuloon, kognitioon ja kuuloon liittyvään elämänlaatuun -tutkimushanketta rahoittaa Moikoisten syöväntutkimussäätiön kaikki rahastot pääomiensa suhteessa.