Muita syöpätauteja huonomman ennusteen keuhkosyöpää sairastavien todellisuus avautuu professori Tuula Vasankarin tammikuussa 2025 käynnistyneessä tutkimuksessa, jossa selvitetään kuinka keuhkosyöpää sairastavat kokevat sairautensa ja hoitonsa.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tuula Vasankari on keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri ja Turun yliopiston osa-aikainen keuhkosairausopin professori.

​

– Olen ollut ”yhden työuran verran” työssä Tyksin keuhkoklinikassa Paimion sairaalassa ja myöhemmin ensin Hämeenkadulla ja sittemmin T-sairaalan keuhkopoliklinikalla. Olen ollut myös THL:llä erikoistutkijana. Filhaa siirryin johtamaan Tyksistä vuonna 2011.

Keuhkosairaudet nousivat omaksi alaksi jo opiskeluaikana.

 

– Innostuin keuhkosairauksista, kun neljän opiskeluvuoden jälkeen menin töihin Satalinnaan eli Porin silloiselle keuhkoklinikalle. Päätin, että minusta tulee keuhkolääkäri. Jo opiskeluaikana aloitin väitöskirjan teon keuhkoprofessori Eero Talalle. Aluksi tutkin tuberkuloosia ja sittemmin tutkimusaiheeni ovat laajentuneet kattamaan keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin, astman, COVID:in, uniapnean ja keuhkosairauksien epidemiologian aika laajastikin. Keuhkosairaudet ovat kansantauteja muutenkin. Astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea ovat erittäin yleisiä ja niiden suhteen on paljon tietokatveita.

 

– Tuberkuloosi taas on säilynyt tutkimusrepertuaarissani, koska se on maailmanlaajuisesti tappavin infektiosairaus. Siihen sairastuu maailmassa yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain ja siihen menehtyy n. 1,5 miljoonaa vuosittain, vaikka se on hoidettava sairaus, jonka hoito useimmiten kestää puoli vuotta.

 

Huonon ennusteen keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä maassamme. Se on kuitenkin eniten kuolemia aiheuttava syöpä ja siksi sen tutkiminen on mitä ajankohtaisinta. Keuhkosyövän viisivuotisennuste ei ole hyvä ja sen hoidossa löytyy paljon kehitettävää. Viiden vuoden kuluttua keuhkosyövän toteamisesta siihen sairastuneista naisista on elossa noin neljännes ja miehistä vain 17 prosenttia.

Vasankari on jo aiemmin käynnistänyt valtakunnallisen Keuhkosyöpäohjelman teon asiantuntijaryhmällä. Ohjelmalla pyritään ennaltaehkäisemään sairastumista, lisäämään väestön tietoisuutta taudista, yhdenmukaistamaan ammattilaisten diagnostiikkaa ja hoitoa, vähentämään stigmaa ja lisäämään keuhkosyöpätutkimusta. Ohjelman tulokset julkaistaan tänä vuonna.

 

– Olin jo aiemmin tutkinut keuhkosyöpää Tyksissä ja nyt innostuin tutkimaan sitä lisää. Keuhkosyöpä poikkeaa muista syöpätaudeista siinä, että se on ennusteeltaan muita huonompi. Vaikka keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpälaji, se aiheuttaa eniten syöpäkuolemia. Keuhkosyövän toteamisen ongelmiin kuuluu se, ettei siinä ole varhaisoireita, koska keuhkot eivät tunne kipua.

Osa keuhkosyövistä on tunnetusti tupakkasyöpiä, joten sen sairastamiseen tuntuu usein liittyvän myös jonkinlaista häpeää tai ainakin siitä helposti vaietaan. Siksi Vasankari näkee tarpeelliseksi selvittää potilaiden kokemuksia taudista ja siihen liittyvästä stigmasta.

 

– Stigmatutkimuksen potilasdatan keruu on käynnistetty tammikuussa 2025 ja aineisto kerätään tänä vuonna. Julkaisun kirjoitustyö aloitetaan tänä vuonna ja tavoitteena on saada se julkaistua vuoden 2026 aikana.

Vasankarin tutkimuksen saama rahoitus, 10 000 euroa, tulee Moikoisten syöväntutkimussäätiön Martti ja Mikael Ruolan rahastosta. Sen merkitys tutkimuksen toteuttamiselle on erittäin suuri.

 

– Saamamme rahoitus mahdollistaa tutkimuksen teon. Kiitos säätiölle!

Tuula Vasankari pitää hienona sitä, että saa tehdä monipuolista työtä.

Työtehtävissäni voin yhdistää asiantuntijatyön, tutkimuksen ja tutkitun tiedon jalkauttamisen käytäntöön. Töideni vuoksi olen osan viikosta Helsingissä, mutta opetustyö tapahtuu Turussa. Koti on Kaarinassa. Suosittelen kaikkia menemään upeaan luontoomme, vaikkapa Moikoisiin. Luonnossa kävely on voimavarani.