Rankoilla syöpähoidoilla on valitettavasti myös epätoivottuja vaikutuksia. Tuomas Lähteenmäki Taalas sai apurahan väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee lapsena ja nuorena saatujen syöpähoitojen myöhäisvaikutuksia.

Syöpäsairaudet alkoivat askarruttaa minua jo nuorena sukulaiseni sairastuttua rintasyöpään. Syöpäsolujen hämmästyttävä kekseliäisyys on ihmetyttänyt minua opintojen alkuajoista lähtien. 

 

Lähteenmäki Taalas on valmistunut lääkäriksi Uppsalan yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2021 ja työskennellyt sen jälkeen usealla erikoisalalla ruotsalaisen koulutuksen jälkeisessä ammatillisessa harjoittelussa muun muassa Ahvenanmaan keskussairaalassa.

 

– Olen päätynyt erikoistuvaksi lääkäriksi aikuisneurologialle mm. vaskulaaristen sairauksien kiinnostukseni vuoksi ja teen yliopistosairaalavaihetta Tyksissä.

 

Syöpähoidon myöhäisvaikutuksien pariin lasten hematologialle hän päätyi jo vuonna 2014 kesätyössä tutkimusapulaisena, jolloin hän siirsi potilastietoja tutkimuskaavakkeisiin dosentti ja lasten hematologi Päivi Lähteenmäen ohjauksessa. Samanlainen työ jatkui Karolinska sjukhusetissa tutkimusapulaisena vuonna 2017.

 

– Minua kiinnostivat etenkin lapsena saadun syöpähoidon jälkeiset kardiovaskulaariset ja metaboliset eli sydän- ja verisuonisairauksiin ja lihavuuteen sekä insuliiniaineenvaihduntaan liittyvät myöhäisvaikutukset ja jatkoin Uppsalassa professori ja lasten hematologi Arja Harilan ohjauksessa syventäviä opintoja aiheesta. Vuodesta 2021 olen ollut Turun yliopistolla TKT-ohjelman (Turun kliininen tohtoriohjelma) väitöskirjaopiskelijana.

 

Moni selviää, mutta…

Lasten syövät ovat harvinaisia. Vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 160 alle 15-vuotiasta lasta syöpään. Yhteistyö Pohjoismaiden välillä onkin tiivistä, koska potilaita on kaikissa maissa vähän, siksi lasten ja nuorten syöpiä hoidetaan yhteisten hoitoprotokollien mukaan. Lähteenmäki Taalas tekee tutkimustyötä etenkin Turun, Oulun ja Uppsalan lasten hematologien ja väitöskirjatutkijoiden kanssa.

 

ALL eli akuutti lymfaattinen leukemia on lasten yleisin syöpä ja hoito on nykyään tehokasta, joten valtaosa sairastuneista potilaista jää henkiin. Selviytyjien joukko kasvaa ja ikääntyy. Rankoilla hoidoilla ja nuoren ihmisen kokemalla usean vuoden isolla elämänmuutoksella on myös kääntöpuolensa ja näiden pitkäaikaishaittojen tutkiminen on tärkeää selviytyjien elämänlaadun kannalta. Lääkäreillä on myös velvollisuus tuntea ja tutkia annettujen hoitojen vaikutuksia.

 

Väitöskirjatutkijan työ on vaihtelevaa ja lääkäreillä se on usein kliinisen työn lomassa iltaisin tehtävää työtä ja olosuhteiden salliessa työskentelyä yhtenäisemmällä tutkimusvapaalla. Tutkimustyöhön keskittyminen onkin mahdollista juuri apurahojen turvin.

 

– Tutkimustyöhön voi kuulua tehtävien tutkimusten, hypoteesien ja artikkeleiden suunnittelua; potilaiden ja verrokkien rekrytointia ja tutkimista; mittaustulosten syöttämistä tietokantaan; datan muokkaamista analysoitavaan kuntoon; kirjallisuuteen perehtymistä; statistikkojen kanssa kokoustamista; kirjoittamista ja kieliasun viilausta; konferenssiabstraktien ja -esitysten valmistelua; kurssien suorittamista - ja turhautumista. Ennen kaikkea asiat vievät monesti odotettua pidempään ja kaikki tapahtuu hitaasti.

 

Väitöskirjan neljästä osatyöstä kaksi on valmiina

– Kolmannen ja neljännen osatyön aineisto alkaa olla valmis työstettäväksi ja analysoitavaksi. Väittely on tavoitteena syksyllä 2026. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n myöntämä apuraha on erittäin tärkeä, jotta voin käyttää aikaa väitöskirjatyöni edistämiseen ja se mahdollistaa kolmannen ja neljännen käsikirjoituksen muotoilun aloittamisen.

 

– Väitöskirjani oppiala lastentaudit ja kliinisen työni ala neurologia ovat jonkin verran kaukana toisistaan, mutta tutkimuksessani on yhtymäkohtia etenkin vaskulaariseen neurologiaan (mm. aivoverenkierronhäiriöihin, aivorappeumasairauksiin) ja se auttaa myös ymmärtämään pitkäaikaisten rankkojen hoitojen mahdollisia myöhäisvaikutuksia erikoisalaan katsomatta, minkä vuoksi koen molemmat työni mielenkiintoisiksi.