Osastonylilääkäri Maija Valta on tutkijanurallaan kulkenut biolääketieteilijästä kliinikoksi, joka yhdistää tutkimuksessa ja käytännössä eri erikoisalojen asiantuntemusta hematologiaan.

 

– Taustani on syövän perustutkimuksessa, väittelin luumetastaaseista jo vuonna 2008.  Jo ennen väitöstä olin alkanut erikoistua sisätauteihin ja valitsin suppeaksi erikoisalaksi hematologian, joka sisätautialoista liittyy eniten syöpään. Kesken erikoistumisen tein syöpäbiologian post doc-opintoja Yhdysvalloissa vuosina 2011-2013. Siellä havaitsin, että maailmalla perustutkimus ja kliininen työ kulkevat käsi kädessä, ainakin Stanfordin kaltaisessa huippukeskuksessa. Suomeen palattuani näiden kahden asian yhdistäminen oli kuitenkin varsin vaikeaa; rahoitusta oman tutkimusryhmän perustamiselle ei saanut eikä perustutkija-kliinikon urapolkua oikein ollut olemassa. Jatkoin kuitenkin perustutkimusta "harrastuksena" kliinisen työn ohella yhteistyö- ja opinnäytetöiden ohjausprojekteissa.

 

Tällä hetkellä Maija Valta työskentelee osastonylilääkärinä Tyksin hematologian poliklinikalla.

 

– Hoidan verisyöpäpotilaita, pääasiassa myeloomaa tai kroonisia leukemioita. Potilaamme ovat meille tullessaan vuosi vuodelta vanhempia eikä ole tavatonta, että verisyöpälääkärille tulee lähete 90-vuotiaasta potilaasta. Tämä on haaste. Ikä ei sanele potilaan kuntoa, vaan toimintakyky, joka vaihtelee iäkkäillä suuresti. Myeloomahoidot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina ja iäkkäillekin voidaan nykyään tarjota monia hoitoja.  Suuret syöpähoito- ja hematologian asiantuntijajärjestöt suosittelevat geriatrista arviota ennen syöpähoitojen aloittamista, koska arvion tiedetään parantavan iäkkään potilaan elämänlaatua, vähentävän tarpeettomia sairaalakäyntejä ja lääkehaittoja. Geriatrisen arvion avulla potilaalle saadaan räätälöityä juuri hänelle sopiva hoito.

 

Potilaan hoitotuloksen parantaminen tähtäimessä

Nykyisen tutkimushankkeen tarpeellisuus nousi esille iäkkäiden hematologisten potilaiden tarpeista Tyks Mäntymäen eli aiemmin Turun kaupunginsairaalan hematologian poliklinikalla. Asiantuntijoiden havainnot ja oivallukset ja niistä keskustelu käytännössä ovat usein ratkaisevia.

 

– Tutustuin Mäntymäessä työskennellessäni geriatrian dosentti Laura Viikariin ja munuaislääkäri, geriatri Maarit Wuorelaan. Potilaamme olivat erityisen iäkkäitä ja monisairaita, ja Laura ja Maarit suunnittelivat meille seniorikansalaisen esitietolomakkeen, jonka avulla potilaasta saadaan kerättyä syövän hoidossa oleellisia tietoja, jotka voivat auttaa hoidon intensiteetin valinnassa. Geriatrian professori Maria Nuotioon tutustuin hänen ryhmästään väitelleen Aino Hellman-Bronsteinin kautta.  Aino toimii Tyksissä onkogeriatrina, eli hän ottaa vastaan iäkkäitä potilaita ennen syöpälääkärin vastaanottoa, ja selvittää validoiduin menetelmin, millä tavalla syöpähoitojen haittoja voidaan potilaan kohdalla vähentää. Aino on nykyään projektissani post doc-tutkijana, ja Maria Nuotio toimii projektissa vahvasti myös väitöskirjatyöntekijä Lilli Laineen ohjaajana.

 

Hematologiseen hoitoon tulevan iäkkään geriatrinen arvio auttaa suuntaamaan hoitoja potilaan erityisten tarpeiden mukaan. Hoitajan työpanos ja asiantuntemus ovat avainasemassa.

 

– Hoitajan rooli geriatrisessa arviossa on keskeinen. He selvittävät strukturoidusti syöpäpotilaan toimintakyvyn haastattelemalla ja käyttämällä objektiivisia toimintakykymittareita, kuten puristusvoima- ja kävelytestejä. He selvittävät potilaan käyttämät lääkkeet sekä tekevät lyhyen muistitestin ja mielialaseulan. Hoitajan testi kestää n. 30-40 minuuttia.

 

Hoitajan arvion jälkeen potilas tapaa onkogeriatrin eli Aino Hellman-Bronsteinin, joka tunnin vastaanottoajalla selvittää havaitut geriatriset oireyhtymät ja ohjaa esimerkiksi fysioterapiaan tai muistilääkärille. Hän tekee usein lääkemuutoksia sekä informoi hoitavaa lääkäriä eli hematologia potilaan kokonaistilanteesta, etenkin jos potilas vaikuttaa hyvin hauraalta. 

 

Arviosta käytäntöön

Hoitajan ja geriatrin tekemän arvion perusteella hoitavan hematologin hoitopäätökset voivat tarkentua ja hoitolinjan valinta helpottua.

 

Hematologisia potilaita ei ole aiemmin hoidettu onkogeriatrian poliklinikoilla Suomessa.

 

– Selvitämme tutkimuksen avulla sitä, miten geriatrinen arvio saadaan osaksi suomalaista hoitopolkua ja miten geriatriset suureet korreloivat hoidoissa pärjäämisen kanssa. Jatkossa potilaan gerastenian eli haurauden aste voi ohjata hoidon valintaa.

 

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahoituksen merkitys on hankkeen toteuttamiselle tärkeä.  Säätiön rahoituksella voidaan kustantaa tutkijoiden palkkoja ja potilaiden matkakuluja tutkimuskäynneille. 

 

Lääkäritutkijoita tarvitaan

Kliinisen työn ja tutkimuksen lisäksi Maija Valta kertoo harrastavansa lähinnä perhe-elämää, sillä hänellä on puolisonsa kanssa 19-, 17- ja 9-vuotiaat lapset ja lähipiirissä sisaren 9-vuotias tytär.  

 

– Varmaankin juuri oman perheen ja omien kokemuksieni myötä minulle on muodostunut tärkeäksi omalta osaltani kannustaa ja mahdollistaa nuorille lääkäreille tutkimustyön jatkamista kliinisen työn ja perhe-elämän ohella. Monelle perheen ja tutkimuksen yhdistäminen on vaikea yhtälö ja tutkijalääkäreiden määrän tiedetään jo vuosia vähentyneen. Moni lääkäri jättää tutkimuksen teon väitöskirjaan, vaikka sen jälkeen tutkimustyön tulisi oikeastaan vasta toden teolla alkaa. Tutkimustyön tekeminen on kliinisen työn suola, ja me tarvitsemme nuoria tutkijalääkäreitä keksimään ja kehittämään tulevaisuuden hoitoja.