Olen Kari Kurppa, FT (lääketieteellinen biokemia) ja syöpäbiologian dosentti Turun yliopistosta. Toimin Suomen Akatemian akatemiatutkijana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella.

​

Suoritin Turussa ensin filosofian maisterin tutkinnon pääaineenani biokemia. Väitöskirjani tein lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteellisestä biokemiasta, filosofian tohtorin tutkintoni valmistui vuonna 2014. 

 

Selkeitä etappeja urallani olivat ensin väitöskirjatyö professori Klaus Eleniuksen tutkimusryhmässä, jossa innostuin tutkimuksen tekemisestä. Toinen merkittävä vaihe oli post doc -tutkimus Yhdysvalloissa Pasi Jänteen tutkimusryhmässä Dana-Farber -syöpäinstituutissa, Harvardin yliopistossa Bostonissa. 

 

Pasin ryhmässä näin miten tärkeää on keskittyä ajankohtaisiin, syöpäpotilaiden hoidosta kumpuaviin tutkimuskysymyksiin, jotta tutkimuksen tulokset ovat parhaiten hyödynnettävissä potilaiden hoidossa. Sekä Klaus että Pasi ovat hyvin tärkeitä henkilöitä tutkijanurallani. Luultavasti ilman heidän vaikutustaan en olisi löytänyt itsestäni tutkijaa ja olisi siten nyt unelma-ammatissani.  

 

Miksi juuri tämän aiheen tutkiminen on tärkeää?

Keuhkosyövässä esiintyy paljon hyvin tunnettuja geenivirheitä, joiden koodaamat vialliset proteiinit ajavat syöpäsolujen kasvua. Näiden viallisten proteiinien toimintaa osataan kuitenkin usein estää niin kutsutuilla täsmälääkkeillä. KRAS on yksi tunnetuimmista keuhkosyövässä esiintyvistä, viallisista syövän “ajajaproteiinesta” ja KRAS:iin kohdennetut uudet lääkkeitä on hiljattain hyväksytty kliiniseen käyttöön. On kuitenkin tullut ilmeiseksi, että lääkeresistenssi eli vastustuskyvyn kehittyminen lääkkeelle on iso ongelma näiden uusien lääkkeiden käytössä. Lounaissuomalaisten syöpärahastojen tukemassa projektissa tutkimme, miten syöpäsolut kehittävät vastustuskyvyn näille uusille lääkkeille. Tutkimuksen tulokset voivat mahdollisesti auttaa uudenlaisten, KRAS-kohdennettujen syöpähoitojen tehoa parantavien, hoitojen kehittämistä.

​

Tutkimusaihe on hyvin ajankohtainen, koska on pitkään uskottu, ettei KRAS-proteiinin toimintaa voida lääkehoidoin estää. Uudet lääkkeet ovatkin mullistaneet viallista KRASia ilmentävien keuhkosyöpien hoidon, mutta lääkeresistenssi on akuutti ongelma näissä hoidoissa. On tärkeää, että resistenssin syitä tutkitaan, jotta näiden mullistavien hoitojen tehoa voitaisiin parantaa.  

 

Tutkimus on ryhmätyötä

Tutkimusryhmäni työskentelee MediCity-tutkimuslaboratoriossa Kupittaan tutkimuskampuksella Turussa. Ryhmä koostuu innokkaista nuorista väitöskirjatutkijoista ja kokeneemmista tutkijatohtoreista (post-doc). Joukkomme on hyvin kansainvälinen ja siinä työskentelee tutkijoita Suomesta, Tsekeistä, Kiinasta, Iranista, Afganistanista ja Saksasta. Kaikkia ryhmämme jäseniä yhdistää innostus ja palo tutkimukseen ja yhteinen tavoite syöpähoitojen parantamiseksi. 

Tyypillinen reitti niin minun kuin moneen muuhunkin tutkimusryhmään kulkee kesätyön, kandidaatintutkinnon ja/tai graduprojektin kautta, jolloin tutkimusta pääsee ensin kokeilemaan ja harjoittelemaan ennen väitöskirjatutkimuksen aloittamista. Ryhmässäni on siksi lähes jatkuvasti opiskelijoita “vakinaisten” tutkijoiden lisäksi. Innostus tutkimukseen on ehkä tärkein valintakriteeri ryhmän jäseniä valitessani. Aihepiiristä pitää olla aidosti kiinnostunut jotta menestyy. Tutkijan työ ei ole helpoin ammatti mutta valtavan palkitseva kun löytää täysin uusia asioita, jotka saattavat auttaa syöpää sairastavia potilaita.

 

Tehokas verkottuminen on elintärkeää

Tutkimusryhmämme on hyvin verkostoitunut ja teemme yhteistyötä muiden akateemisten tutkimusryhmien kanssa sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Ryhmällämme on merkittäviä yhteistyökumppaneita mm. Harvardin (USA), Coloradon (USA) ja Zürichin (CH) yliopistoissa. Lounaissuomalaisten syöpärahastojen tuella tehtävä tutkimus tehdään läheisessä yhteistyössä Milanon yliopiston tutkijoiden kanssa.

​

Mikä on tämän apurahan merkitys työllesi?

Tämä apuraha mahdollistaa tutkimuksen, jonka päämääränä on parantaa olemassa olevien kehkosyövän hoitomuotojen tehokkuutta. Olen erittäin kiitollinen Lounais-Suomalaisille syöpärahastoille ryhmäni tutkimuksen tukemisesta. Alueella tehtävä syöpätutkimus on kansainvälisestikin todella laadukasta ja säätiöiden, kuten Lounais-Suomalaisten syöpärahastojen, tuki tälle tutkimukselle on elintärkeää.

 

Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin tutkimustyö?

Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme tytärtä. Tyttärien harrastukset pitävät perheen kiireisenä, mutta myös oma juoksuharrastus, perhokalastus, sekä hiihto ja laskettelu tuovat säännöllistä vaihtelua tutkimustyöhön.

​

FT Kari Kurppa sai 10 000 euron apurahan Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastosta.  Tutkimusryhmän www-sivut: https://sites.utu.fi/kurppalab/