Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Sen hoitotulokset ovat Tyksissäkin erinomaisia, mutta välttämättömään leikkaushoitoon liittyy aina myös komplikaatioiden vaara. LT, FM Anselm Tamminen väitteli aiheesta vuonna 2023 ja on sen jälkeen jatkanut tutkimustaan rintasyöpäkirurgian laadun varmistamiseksi.  

 

Joka kahdeksas nainen Suomessa sairastuu rintasyöpään elinaikanaan ja vaikka taudin hoito on laadukasta, se on myös työikäisten naisten yleisin kuolinsyy.

 

– Monet kliiniset käytännöt perustuvat varsin ohueen tutkimusnäyttöön, ja hoitomenetelmät ja käsitys koko sairauden biologisesta käyttäytymisestä kehittyy nyt todella nopeasti. Minun on vaikea keksiä, mistä aiheesta voisi tehdä merkityksellisempää tutkimusta, tiivistää Anselm Tamminen.

 

Fysiikan opinnoista lääketieteeseen

Tammisen tie rintasyöpäkirurgiksi ja tutkijaksi kulki fysiikan opintojen kautta. Siitäkin on ollut hyötyä kliiniselle tutkijalle.

 

– Aloitin yliopisto-opintoni aikanaan fysiikalla, lääketieteellisen tekniikan linjalla. Lukion fysiikan opettajalla lienee ollut alan valinnassa keskeinen vaikutus. Parin vuoden opintojen jälkeen kiinnostuin lääketieteen opinnoista, sillä tyttöystäväni, nykyisin vaimoni, opiskeli lääketiedettä. Hain ja pääsin lääketieteelliseen, mutta jatkoin fysiikan opinnot loppuun siinä sivussa ja valmistuin maisteriksi vuonna 2010.

 

Fysiikan opinnoista on ollut paljon hyötyä tutkimustyössä, sillä fysiikan opintoihin kuului paljon ilmiöiden matemaattista mallintamista ja tilastotiedettä.

 

– Mallintaminen ja tilastotiede ovat monelle kliinikkotutkijalle vaikeita, ja kliiniset asiat puolestaan vaikeita tilastotieteilijöille. Molempien puolien hallitseminen auttaa mm. tunnistamaan kliinisesti relevantteja poikkeamia aineistoista ja toisaalta kuvaamaan kliinisiä löydöksiä ja ilmiöitä tavoilla, jotka eivät välttämättä pelkän lääketieteellisen koulutuksen saaneille olisi tulleet edes mieleen.

 

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa Tamminen opiskeli erityisellä tutkijalinjalla, joka omalta osaltaan ohjasi eteenpäin.

 

– Tutkijalinjan käymisen jälkeen erilaisia ilmiöitä alkoi ehkä lähestyä analyyttisemmin, tutkijanäkökulmasta. Kun tutkijalinjan opinnot sai suoraan hyväksytettyä väitöskirjan teoriaopinnoiksi, oli huomattavasti helpompi lähteä tekemään väitöstutkimusta. Olen käynyt biolääketieteen tutkijalinjan, mutta teen kliinistä tutkimusta, joten kliinisen tutkimuksen periaatteet on kuitenkin pitänyt opetella erikseen. Biolääketieteen osaaminen kuitenkin syventää osaamista, ja mitä enemmän olen asioista oppinut, sitä enemmän olen sitä mieltä, että kaikki osaaminen on eduksi. Aina ei voi etukäteen tietää, missä tilanteessa mistäkin osaamisesta on hyötyä - moni taito on sovellettavissa.

 

Käsillä tekeminen on kirurgin osaamista

 

Lääketieteen lisensiaatiksi Tamminen valmistui vuonna 2013. Käsillä tekemisestä pitävälle kirurgiksi hakeutuminen oli luonteva erikoisalan vaihtoehto.

 

– Rintasyöpäkirurgialle ajauduin aluksi sattumalta. Alkuvaiheen erikoistuvana kirurgina Rauman aluesairaalassa minua ohjasi rintasyöpää leikkaava seniori Eeva Gustafsson, joka opetti mielellään ja pääsin leikkaamaan paljon. Erikoistuvana lääkärinä en kuitenkaan ollut tehnyt vielä varmaa päätöstä mille erikoisalalle hakeutuisin. Kun keskussairaalapalvelut alkoivat olla valmiit, sain vähän lyhyellä varoitusajalla ja vähän yllättäenkin paikan Tyksistä, ja sille tielle sitten jäin. Rintasyövässä kiehtoo juuri se, että sairaus on biologialtaan hyvin monimutkainen. Suurimmat vaikeudet eivät yleensä tulekaan vastaan leikkaussalissa, vaan silloin kun hoitolinjoja suunnitellaan.

 

Senioritutkija ohjaa nuorempiaan

Senioritutkijalla on nyt kymmenkunta omaa ohjattavaa, joiden kanssa yhdessä ratkotaan tutkimuskysymyksiä, siihen kuluu isoin osa ajasta. Työpiste löytyy TYKS-säätiön tutkijayksiköstä Sirkkalankadulta.

 

– Tyypillistä päivää ei taida olla, sillä päivät ovat niin vaihtelevia. Yleensä tarkistan ensimmäisenä sähköpostin ja hoidan juoksevat asiat. Sitten on ohjattavien vuoro. TYKS-säätiön emeritustoiminnanjohtaja professori Olli Ruuskaselta olen oppinut, että jos ohjattava kysyy "ehditkö", vastaus on "kyllä". On ikävää, jos ohjattavien työtä rajoittaa se, miten ohjaaja on käytettävissä. Siksi olen yrittänyt aina priorisoida ohjattavien tarpeet muiden edelle. Heidän edistymisensä seuraaminen on todella palkitsevaa.

 

– Rintasyövän hoito ja tutkimus on hyvin moniammatillista. Kokeneiden kollegoiden kanssa työskenteleminen mahdollistaa korkeatasoisen ja laaja-alaisen tutkimuksen. Teen yhteistyötä Tyksin kirurgian ja onkologian kliinikkojen ja hieman myös patologien kanssa. Meillä on meneillään myös hieno yhteistyöprojekti HUS:n rintasyöpäyksikön kanssa. Suunnittelemme juuri jatkotutkimuksen käynnistämistä ja mahdollisesti laajentamista muualle Suomeen.

 

– Jos ohjattavilla ei ole mitään kesken, seuraavaksi joko viimeistelen omia käsikirjoituksia, vastauksia vertaisarvioitsijoiden kommentteihin, tai jos mikään keskeneräinen artikkeli ei vaadi huomiotani, teen analyysejä tai täydennän jo valmiiksikin aika laajaa rintasyöpäpotilaiden aineistoa.

 

Apuraha mahdollistaa täyspäiväisen tutkimuksen

– Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahoituksen merkitys on minulle aivan keskeinen. Olen nyt keväällä tehnyt lähes pelkkää tutkimusta - tänä aikana on valmistunut puolen tusinaa käsikirjoitusta, joista neljä nyt keväällä valmistuvilta lääkäriopiskelijoilta. Ilman tätä rahoitusta moni kliinisestikin tärkeä, ja juuri Tyksissä hoidettujen potilaiden aineistosta saatu löydös olisi jäänyt löytymättä ja julkaisematta! Olen erittäin kiitollinen saamastani apurahasta, ja toivon että vastineeksi pystyn tarjoamaan mahdollisimman merkityksellistä, vaikuttavaa ja hyödyllistä tutkimustietoa juuri tämän alueen syöpäpotilaiden hoidon parantamiseksi.

 

Perhe ja harrastukset tutkimuksen vastapainona

Tutkijalla ei ole säännöllistä työaikaa, joten työpäivät tuppaavat välillä venymään iltoihin ja viikonloppuihin, niiden vastapainoksi nelilapsisen perheen isän aika kuluu järjestötoiminnassa ja urheiluseuroissa.

 

– Valmennan tyttäreni salibandyjoukkuetta SBS Maskussa, ja suunnistan toisen tyttäreni kanssa Maarian Mahdissa, jonka puheenjohtajana nyttemmin myös toimin, mikä sekin vie oman aikansa. Kaksi nuorinta lastamme ovat poikia, heidän kanssaan käyn MS Parman suunnistuskoulussa.